Bostonin
strategia nuorisoväkivaltaan
Ongelma:
Paul Joyce, Bostonin poliisin erikoisoperaatioiden johtaja:
Kaupunkimme poliisivoimilla oli vaikeuksia 1990-luvun alkupuolella.
Crack-kokaiini saapui kaupunkiin ja jengit alkoivat olla järjestäytyneempiä,
mutta poliisien vanhat keinot eivät enää toimineet.
Vaikka
teimme monia pidätyksiä, emme saaneet rikoslukuja pienenemään.
Pahimmat luvut ovat vuodelta 1990, jolloin 152 nuorta joutui henkirikoksen
uhreiksi.
Strategia:
Paul Joyce, Bostonin poliisista kertoo eräästä
ongelmanratkaisun tärkeästä avaimesta: Vielä
90-luvun alkupuolella me ajattelimme väkivallan olevan poliisin
vastuulla. Mutta: tätä vastuuta ei voi sälyttää
yksinomaan poliisin harteille. Aloimme kehittää yhteistyötä
lainvalvonnan, nuorisotyön, kansalaisten ja papiston kanssa.
90-luvun
puolivälin jälkeen pääsimme todella alhaisiin
rikoslukuihin. Vuonna 1999 meillä oli 31 henkirikosta kaupungissa,
kun kymmenen vuotta aiemmin meillä oli 152. Se on hämmästyttävä
käänne kehityksessä, sanoo Joyce.
Tarjosimme
nuorille muitakin vaihtoehtoja kuin huumeista tai aseista pidätetyksi
tulemisen. Useimmat asiakkaistamme ovat hyviä nuoria, vaikka
heillä onkin jotain rikollista tilillään. Teimme
kovasti työtä liike-elämän kanssa tarjotaksemme
heille työtä, koulutusta ja kesäleirejä.
Kotikäynnillä:
Naapurin
tyttö on tehnyt rikosilmoituksen 11-vuotiaasta pojasta. Nuorisopoliisit
ja pastori penäävät kotikäynnillä pojalta
tämän vastuuta tapahtumista.
Kuuntele
ote kotikäynnistä Radio Suomen lähetyksestä.
Tai lue tekstinä.
|
